9x19mm Parabellum oli liian tehokas kiinteäpiippuiseen (suora blowback) automaattipistooliin, mutta vuonna 1908 esitelty 9x17mm / 9mm Kurz / 9mm Browning / .380 ACP sopii tarkoitukseen hyvin. Suurimassaisempi luoti tekee pistoolista tehokkaamman verrattuna .32 ACP-patruunaan (7,65x17mm Browning), joka oli / on usein vaihtoehtoinen kalipeeri samassa asemallissa, käytännön erona on yksirivisessä lippaassa yleensä yhden patruunan kapasiteettiero pienemmän patruunan eduksi. 9x17mm patruunan historia sotilaskäytössä päättyi pian toisen maailmasodan jälkeen tehokkaamman 9×19 parabellumin syrjäyttämänä, mutta siviilipuolella patruuna on edelleen käytössä pienikokoisissa (helposti kätkettävissä) automaattipistooleissa. .380 ACP kalipeeri on ollut siviilipuolella suositumpi Amerikassa kuin Euroopassa, missä .32 ACP on tavallisempi.
Koska .380 ACP:n luoti ja hylsy ovat halkaisijaltaan samat kuin 9×19 patruunassa, 9x17mm patruunoita on mahdollista ampua kertatulella myös tavallisella 9mm pistoolilla. Tämä kuitenkin edellyttää, että patruuna ladataan lippaan kautta, jolloin hylsyn kantaan tarttuva ulosvetäjä pitää patruunan luistia vasten ja estää sen uppoamisen liian syvälle pidemmälle patruunalle mitoitettuun patruunapesään.
Tunnettuja .380 patruunalle pesitettyjä asemallieja ovat mm. Walther PPK (varsinkin USA:ssa valmistettuna), edulliset amerikkalaiset blowback-pistoolit ja alkuperäinen Ingram Mac-11 konepistooli.
Kuvassa 8mm Knall, 9mmR / .380R, 9mm P.A.K., .22 Short, .22 Long, .22 Long Rifle, .25 ACP, .32 ACP, .7.65x21mm Parabellum, 7.62x25mm Tokarev, .380 ACP, 9mm Makarov, 9x19mm, .38 Special, .357 Magnum, .40 S&W, 10mm Auto, .44 Magnum, .45 ACP, .454 Casull, .500 Smith&Wesson, .223 Rem, 7.62×39, .308, 12/70.
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.